Sámedikkis ja muđui sámi- ja álgoálbmoga servodagain gullo dávjá ahte fertešii árbedieđu suodjlait ja dokumenteret. Sámedikki bušeahttas lea várrejuvvon badjel 3 milliuvdna ruvnnu mii man nu ge láhkái guoská árbedieđu dokumentašuvdnii dahje gaskusteapmái.
Manne bei lea min árbediehtu nu dehálaš? Mu mielas ii leat dás sáhka čohkket vuorkkáide ja museaide dološ muittuid ja čájehit mo mii leat birgen Sámis ovddeš áiggiid. Vaikko dat ge lea dehálaš. Ii leat dušše giellagáhtten dihte, mii maid lea dehálaš. Ii ge leat danne ahte lea miella čáppašit dahje romantiseret min dološ áiggi, ja vurket min sámivuođa muhtun vissis áigelohkui.
Árbediehtu lea ovdiduvvon guhkesáigge vásáhusaid čađa, lea fievriduvvon buolvvas bulvii, lea heivehuvvon dárbbuide ja lea čatnon birgejupmái.
Máhtus ja dieđus ii leat iešalddis árvu jos dása ii leat dárbu ja ávki. Nu máiddai árbedieđuin. Mii galgat dokumenteret árbedieđu ja atnit ávkki das hápmet otná luondduressursa hálddašeami. Njuolggadusat ja lágat fertejit asahuvvot iežamet giela ja dieđuid vuođul, ja dollot seammá árvosažžan go oarjemáilmme dutkandieđut hálddašeamis.
Árbediehtu ferte maid leat vuođđđun iežamet dutkamis, dahje mii fertet ieža iežamet institušuvnnaiguin dárkkistit árbedieđu ja nu hápmet iežamet dutkama ja máhtovuogádagaid. Dasa maid guoská gelbolašvuođa huksen. Dat lea fas áibbas eará čilgehus.
